Mitä minulle kuuluu?

Olen nyt kirjoittanut tätä samaa tekstiä yli viikon verran, mahtaisikohan tämän saada tältä istumalta valmiiksi? Nyt on taas talvikin koittanut täällä Kainuussa!

Voin todeta että nyt vasta alan tajuta muutoksen suuruuden, eihän tässä vasta ole mennyt kuin reilut 2 kuukautta uutta elämää!

 Nyt alan ymmärtää millaista on muuttaa etelän suuresta kaupugista tänne Kainuun pieneen kylään jossa asukkaita koko kunnassa on vain noin 7500 asukasta. Nyt vasta alan käsittää millaista on muuttaa yksin asuvana lapsiperheeseen ja lähteä pyörittämään siinä mukana uutta erilaista arkea ottaen huomioon puolison ja tyttären tarpeet, tyttären päivähoidon ja puolison koulun, omat työt, kotityöt, harrastukset, kaupassa käynnit yms. Todella paljon on pieniä asioita lapsiperheessä, mitkä ohjaavat arjen sujumista. Kovin arjen keskellä yritän saada vuorokauden tunnit riittämään, niin että kaikki tärkeä olisi tehtynä kun pään laittaa tyynyyn. 


Suuren muutoksen myötä olen myös väsähtänyt siihen malliin että olen nyt ollut viikon verran sairaslomalla, sekä saanut esimerkiksi keskusteluajan mielenterveyspolille jotta pääsen purkamaan omassa mielessä kummitteleva asioita jonkun ammatti-ihmisen kanssa. Yksi käynti on jo takana, ja seuraava aika on 1,5 viikon päästä jota jännittyneellä mielellä odotellaan. On paljon asioita joita on työstänyt vain omassa mielessä, muttei ole puhunut niistä kenellekään kun siihen ei ole ollut mahdollisuutta.

Kaikesta huolimatta olen viihtynyt täällä pienessä kylässä, pikkuhiljaa alkaa tutustumaan uusiin ihmisiin, tietämään erilaisia paikkoja ja perinteisiä tapoja miten toimitaan. Myös Kainuun murteeseen pääsee pikkuhiljaa kiinni!

Kuullaan vielä ennen joulua! ❤️ 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Niin se päivä pitenee ja kesä lähenee! ☀️

Kuva
Nyt ollaan jo pitkällä keväässä, linnut ovat alkaneet laulaa, lumi sulaa kovaa vauhtia ja päivä on pidentynyt huimasti! Päivisin on ihanan valoisaa, ja vielä iltaisinkin on valoisaa esimerkiksi lähteä kävelylle. Voit laittaa juoksutakin päälle ja lähteä lenkille, voi kävellä kauppaan, voi lähteä katsomaan auringonlaskua ja olemaan vain omien ajatusten kanssa.  Mitä mulle sitten oikeesti kuuluu? Kulisseja on helppo pitää yllä, on helppo sanoa että kaikki on hyvin ja on helppo näyttää onnelliselta! No sanotaanko että kulissi on aina kulissi, oikeasti vointi on todella vaihtelevaa.. Toiset päivät on todella helppoja ja jaksaa tehdä ja touhuta, mutta sitten on taas niitä päivä kun ei jaksaisi nousta sängystä ahdistukset ja päänsisällä huutavien äänien kanssa. Silloin olisi vain helpompi jäädä sänkyyn ja hautautua peiton sisään.  Tasan seitsemän kuukautta sitten muutin tänne, päivääkään en oo katunut tänne muuttoa vaikka välillä onkin kova kaipuu Turkuun takaisin! Paljon on näiden ...
Lue lisää

Uusi vuosi - jatkuu viime vuoden paha olo?

Kuva
Sanotaan että on uusi vuosi, on vuosi 2021! Tarkoittaako se mitään muutosta? Jos minulta nyt kysytään niin toteisin että ei tarkoita, ei ainakaan muutos helpompaan tai parempaan. Ikinä ei voi sanoa että ei koskaan, ei ikinä mutta nyt tuntuu siltä että miten tämäkään vuosi voisi olla yhtään parempi kuin moni edeltäjänsäkään, miten tämä voisi olla jotenkin erilainen ainakaan positiivisella tavalla? Haluan kuitenkin yrittää antaa tälle vuodella mahdollisuuden, haluan yrittää saada tästä vuodesta helpomman kuin viime vuosi oli, mutta sen hyväksyminen oman päähän vaatii paljon ajatustyötä. Tarvitsen aikaa ja tukea, tarvitsen mahdollisuuden käydä asioita läpi, tarvitsen rauhan ja turvallisuuden kaiken pahan keskellä, haluaisin ympärille ihmisiä jotka aidosti välittävät joita oikeasti kiinnostaa miten voin!  Nyt elämä rullaa omalla painollaan eteenpäin, yrittää jaksaa arjessa, käydä töissä, hengittää ja elää hetkessä! Yrittää jaksa taistella omista päätöksistä, yrittää laittaa asuntoa kun...
Lue lisää

Niin että mikä jouluaatto?

Kuva
On 24.12.2020, pitäisi ilmeisesti olla jouluaatto muttei tunnu ollenkaan siltä, mikä päivä nyt on? Ei ole perinteistä joulua, ei ole perhettä, ei ole sukulaisia, aamun olen ollut töissä ja illalla pitää käydä hautausmaalla viemässä kynttilä rakkaille. Maa on valkoinen mitä ei Turussa yleensä jouluna ole, on muutama aste pakkasta. Ei ole yhdessä oloa, ei joulun perinteitä, ei joulun tunnelmaa, on vain suru, ahdistus, ikävä..  Joulun suunnitelmat ovat menneet ihan uusiksi sen jälkeen kun päätimme muuttaa erilleen. Nyt olen aivan yksin, on jouluaatto - yksi päivä muiden joukossa! On minulla yksi ystävä jonkun luokse mennä, joka kuuntelee ja ymmärtää, joka ei syyllistä tai jätä yksin, jonka kanssa ei tarvitse puhua jollei halua!  Nyt minulla on oma asunto, uudet ovet jälleen avautuneet. Olemme vieneet jo tavaroita asuntoon, olemme saaneet tavaroita paikalleen. On helpottunut vaikka samalla ristiriitainen olo siitä miten asiat menivätkään. Miksi asioiden pitää aina muut...
Lue lisää