Kohti kevättä - vai koittaako se kevät ollenkaan?
Ollaan jo maaliskuun puolessa välissä, ja virallisesti kevät on tullut mutta ei ulkona kyllä näytä siltä! Ulkona on metri lunta, ja öisin pakkasta.. Nyt on päivisin oltu plussan puolella, ja tuntuu oudolle kun ei ole enään niitä 30 asteen pakkasia! Mutta ei hätää, lopou viikoksi on taas lupailtu pakkasia ettei vielä päästä vain kyllästymään niihin! Minuutit, tunnit, päivät, kuukaudet - niin ne vain vierivät omalla painollaan! Toisena hetkenä jaksaa tehdä vaikka kuinka paljon kaikkea, mutta sitten on niitä hetkiä kun haluaa vajota maan sisään tai olla vain peiton alla, eikä mikään huvita! On päiviä kun jaksaa nauraa, iloita asioista, viettää aikaa ystävien kanssa, käydä kaupassa tai uimassa - olla se oma itsensä joka haluaisi olla koko ajan.. Mutta sitten on se toinen ääripää, kun ahdistaa ja on paha olla! Kun tuntuu ettei tässä elämässä ole enää järkeä, oma pää on aivan sekaisin ajatuksia, kuin jokin 5000 palan palapeli. Nyt olen vielä käynyt kerran kahdessa viikossa juttel...