Niin se päivä pitenee ja kesä lähenee! ☀️

Nyt ollaan jo pitkällä keväässä, linnut ovat alkaneet laulaa, lumi sulaa kovaa vauhtia ja päivä on pidentynyt huimasti! Päivisin on ihanan valoisaa, ja vielä iltaisinkin on valoisaa esimerkiksi lähteä kävelylle. Voit laittaa juoksutakin päälle ja lähteä lenkille, voi kävellä kauppaan, voi lähteä katsomaan auringonlaskua ja olemaan vain omien ajatusten kanssa. 

Mitä mulle sitten oikeesti kuuluu? Kulisseja on helppo pitää yllä, on helppo sanoa että kaikki on hyvin ja on helppo näyttää onnelliselta! No sanotaanko että kulissi on aina kulissi, oikeasti vointi on todella vaihtelevaa.. Toiset päivät on todella helppoja ja jaksaa tehdä ja touhuta, mutta sitten on taas niitä päivä kun ei jaksaisi nousta sängystä ahdistukset ja päänsisällä huutavien äänien kanssa. Silloin olisi vain helpompi jäädä sänkyyn ja hautautua peiton sisään. 

Tasan seitsemän kuukautta sitten muutin tänne, päivääkään en oo katunut tänne muuttoa vaikka välillä onkin kova kaipuu Turkuun takaisin! Paljon on näiden kuukausien aikana tapahtunut mm. yhteenmuutto, asumusero, ero, kolme työpaikkaa, oma asunto, uusia ihmissuhteita, uusi hoitokontakti, lääkitys, erilainen talvi, kovat pakkaset, paljon lunta.. Nyt on taas kuitenkin isoja päätöksiä edessä sillä olen päättänyt irtisanoa vakituisen työpaikkani Turussa, päätöstä siitä en kuitenkaan ole vielä tehnyt että palaanko Turkuun vain jäänkö tänne vielä..  

~Suojelija~ Johanna Kurkela, Knipi

"Vaikka pyytämättä saavuit, vaikka kutsunut sua en Tullessasi muutit kaiken, mä hapuillen Lähdin kanssas yhtä matkaa tätä tietä kulkemaan Vaikken edes tiedä suuntaa tai osaanko ollenkaan

Vierelläsi, lähelläsi hellien sua siiven alla Hennoin voimin vahvimpana, sillä sinua vailla Eksyn metsään, hukun sumuun Varmaan törmään kallioon Jyrkänteeltä syöksyn alas, oleellista ilman oon

Kätken sut turvaan sydämeeni, askeleitas varjelen Ja kun on aika, mä päästän irti mutta koskaan lähde en Koska sinä olet minun niin kuin minä olen sun Ilman sinua mut nielevät aallot Ilman sua hukun

Osaan huutaa hiljaa, etten untas hajota Pystyn kantamaan sut turvaan, pahan en anna kajota Sun pintaan tai sun sydämeen Sulle maailman mä teen Näistä hauraista palasista, näistä mitkä mulla on

Näistä pienistä ja ainoista, näistä mitkä mulla on"


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusi vuosi - jatkuu viime vuoden paha olo?

Kuva
Sanotaan että on uusi vuosi, on vuosi 2021! Tarkoittaako se mitään muutosta? Jos minulta nyt kysytään niin toteisin että ei tarkoita, ei ainakaan muutos helpompaan tai parempaan. Ikinä ei voi sanoa että ei koskaan, ei ikinä mutta nyt tuntuu siltä että miten tämäkään vuosi voisi olla yhtään parempi kuin moni edeltäjänsäkään, miten tämä voisi olla jotenkin erilainen ainakaan positiivisella tavalla? Haluan kuitenkin yrittää antaa tälle vuodella mahdollisuuden, haluan yrittää saada tästä vuodesta helpomman kuin viime vuosi oli, mutta sen hyväksyminen oman päähän vaatii paljon ajatustyötä. Tarvitsen aikaa ja tukea, tarvitsen mahdollisuuden käydä asioita läpi, tarvitsen rauhan ja turvallisuuden kaiken pahan keskellä, haluaisin ympärille ihmisiä jotka aidosti välittävät joita oikeasti kiinnostaa miten voin!  Nyt elämä rullaa omalla painollaan eteenpäin, yrittää jaksaa arjessa, käydä töissä, hengittää ja elää hetkessä! Yrittää jaksa taistella omista päätöksistä, yrittää laittaa asuntoa kun...
Lue lisää

Niin että mikä jouluaatto?

Kuva
On 24.12.2020, pitäisi ilmeisesti olla jouluaatto muttei tunnu ollenkaan siltä, mikä päivä nyt on? Ei ole perinteistä joulua, ei ole perhettä, ei ole sukulaisia, aamun olen ollut töissä ja illalla pitää käydä hautausmaalla viemässä kynttilä rakkaille. Maa on valkoinen mitä ei Turussa yleensä jouluna ole, on muutama aste pakkasta. Ei ole yhdessä oloa, ei joulun perinteitä, ei joulun tunnelmaa, on vain suru, ahdistus, ikävä..  Joulun suunnitelmat ovat menneet ihan uusiksi sen jälkeen kun päätimme muuttaa erilleen. Nyt olen aivan yksin, on jouluaatto - yksi päivä muiden joukossa! On minulla yksi ystävä jonkun luokse mennä, joka kuuntelee ja ymmärtää, joka ei syyllistä tai jätä yksin, jonka kanssa ei tarvitse puhua jollei halua!  Nyt minulla on oma asunto, uudet ovet jälleen avautuneet. Olemme vieneet jo tavaroita asuntoon, olemme saaneet tavaroita paikalleen. On helpottunut vaikka samalla ristiriitainen olo siitä miten asiat menivätkään. Miksi asioiden pitää aina muut...
Lue lisää